Avaita pämenü
Murašk
Murašk
Murašk
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae)
Alasugukund: Rozananvuiččed (Rosoideae)
Heim: Babarm (heim) (Rubus)
Erik: Murašk
Latinankel'ne nimi
Rubus chamaemorus L.
Areal
Image

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 24850
NCBI 57936

Murašk vai Murik, vai Murikeine, vai Murm, (latin.: Rubus chamaemorus) om äivoččen heinäsižen kazmusen levitadud erik Rozanvuiččed-sugukundan Rubus (Babarm)-heimospäi.

EtimologiiRedaktiruida

Erikon tedoline nimi om saudud amuižgrekan χαμαί- («man pindal») da latinan morus («šuukovic»)-sanoišpäi.

ÜmbrikirjutandRedaktiruida

 
Muraškon ümbrikirjutand.

Murašk om hein vai varz'hein 5..30 sm korktusel, ujelijanke juriškonke.

Varded oma hoikad, seištas oikti, kahten- vai koumenlehtheižed. Varz' lopiše üks'jäižel änikol.

Lehtesed oma kärpiškoikahad videnlabaižed, piiženke röunanke.

Änikod oma vauktad, ühtensuguižed. Pölükäkahad da petkloižkahad änikod išttas erazvuiččil kazmusil, mužiksuguižed änikod oma järedambad vähäižel. Mall'anvuiččid lehtesid da äniklehtesižid om vizin; pölükäd da petkloižed oma äiluguižed. Kezakul-heinkul kazmuz änikoičeb, i plodud ehttäs sen jäl'ghe 40..45 päiviš.

Plod om ühtištadud semnikahad marjad 1,5 sm diametras, kogoneb 5..25 palad-murud. Sen form om babarman ploduiden pojav. Muraškon plod om maged, eriliženke hajunke da magunke. Muraškumbikod oma rusttad, küpsad plodud — ruskedpakuižed, no mädahmod oma läz läbinägujad, puhthan loštakahan jartalin kartte.

Poimdäs muraškon ploduid heinkul-elokul. Pandas varha sen jurid ani edel sügüz'tal'ved.

Areal (Leviganduz)Redaktiruida

Murašk kazvab Pohjoižel mapoliškol 78°..55° pohjoižlevedust, soidme tobjimalaz. Lujas harvoin vasttas sidä mägirajoniš 55°..44° levedust.

Levigandusen londuseližed zonad: turbazsod, sodunuded mecad, samlokaz da penzastunu arktine tundr. Valdkundoidme: Venäman pohjoine, sen Sibir' da Edahaine Päivnouzmpol', Venäman evropižpalan keskmäine zon; Vaugedvenäma[1], Norvegii, Ročinma, Suomenma, Grenlandan suvi, Kanad, Aläsk (AÜV). Kojo-kus kul'tiviruidas sidä.

Muraškpaikad oma susedoiš bolžomidenke, mustikkištoidenke, jonikžomidenke. Ludeghein da samal kazdas niiden sires. Mugoižed tahod oma čomad meckanoile sötlemhas da mecoile kimimhas.

Himine mülündRedaktiruida

Küpsad plodud mülütadas: saharad (6%), vauktušed (0,8%), stajišt (3,8%); organižmuiktused: jablokan, limonan (0,8%); vitaminad: C (30..200 mg%), B (0,02 mg%), PP (0,15%), A (enamba mi morkofkas); ližakahad mineraližed substancijad: äi kalijad, fosfor, raud, kobal't, antocianad, dubind- da pektinsubstancijad.

KazvatuzRedaktiruida

Ezikät, murašk om sokazmuz. Poimdüd ploduiden arvod vajehteldas lujas satusen mülühü kacten, ned voidas sabustada 10 evrod kilogrammas.[2]

1990:nzid voziden keskespäi Norvegijan ohjastuz suomalaižiden, ročilaižiden da šotlandijalaižiden kooperacijas pani met kazvatada erazvuiččid mecmarjoid mömha. Norvegii tob Suomenmaspäi 200..300 tonnad muraškod kaikuččes vodes. Vn 2002 augotaden valitud sortad oma sättujad kaikid fermeroiden täht, ozutesikš, «Apolto» (mužiksuguine), «Fjellgull» (mužiksuguine), «Fjordgull» (naižsuguine). Mužiksuguižed änikod anttas satust enamba naižsuguižid. Muraškod kul'tiviruidas Arktikan regioniš, Norvegijan pohjoižrandal sen paloin. Sigä voimuz om olmas ištutamha vähän toižiden kazmusiden erikoid.

KävutandRedaktiruida

Ottas kävutamižhe muraškod tarbhaižiden da spravitajiden substancijoiden purtkeks. Ozutesikš, C-vitaminad muraškon ploduiš om nell' kerdad enamba, mi apel'siniš.[3]

SömhäRedaktiruida

Plodud oma čomanke magunke. Kävutadas niid sömhä erazvuiččikš: veresed plodud, keitiž, südäivezi, džem, kompot. Ligotadud plodud varadase pit'kan strokun. Likör muraškonke tehtas Suomenmas (lakkalikööri), Ročinmas[3] da Kanadas (čikoutai)[4], verazmaižiden turistoiden täht tobjimalaz.

Mezikandai mezjäine sab muraškon änikoišpäi nektarad da heid'omad.[5]

Suomenmas södas ploduid lämbitadud sagudenke (leipäjuusto — sijaline sagud, kändase «sagud leibhä»), mugažo kerthuzidenke da saharanke. Ročinmas muraškod da sen džem pandas jähižen, keksoiden, vahliden päle. Norvegijas segoitadas ploduid paksus kremanke da saharanke Multekrem («muraškokaz krem»)-desertan sades, mugažo ližatas muraškod pirgaižihe marcipananke. Atlantižes Kanadas kävutadas muraškod päštamha avol'jaižid pirgoid.

ZelläksRedaktiruida

Murašk om hüvä abutuz cingad vaste. Se kaičeb nahkan rakaspäi mugažo.

Muraškon lehtesed kävutase tervehtamha satatesid kerdan pol'päiveses vajehtades.

Amuižes Skandinavijas lehtesine muraškončai tervehti kuzenlähtendkanaliden infekcijoid.

GalereiRedaktiruida

Mel'hetartuižed faktadRedaktiruida

 
Suomalaine monet 2 evrod nominalanke.
  • Muraškon plodud oliba Aleksandr Puškinan navettüd söm[3]. Om tedod, miše hän pakiči ičeze našt toda ligotadud muraškod edel surmad-ki.
  • Vspäi 1999 Suomenman Monetlömižpert' löb monetoid 2 evrod nominalanke. Raimo Heino-dizainer da arhitektor sädi muraškon kuvad, kudamb lödas nenil monetoil.[6][7]

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida