Avaita pämenü

Harovskan rajon (ven.: Харовский район) om rajon Vologdan agjas.

Harovskan rajon
Харовский район
Znam
Gerb-Harovsky-region.jpg
Flag
Flag of Kharovsky rayon (Vologda oblast).png
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Harovsk
Eläjiden lugu (2015) 15 041 ristitud
Pind 3 560 km²
Harovskan rajon Харовский район

Administrativine keskuz om Harovsk-lidn (rajonan ristitišton koume videndest).

Südäiolend

IstoriiRedaktiruida

Rajonan aluz om pandud vl 1929 heinkun 15. päiväl Pohjoižen randan Vologdan ümbrikho. Vl 1930 heinkun 30. päiväl heitihe ümbrikod, i vhesai 1936 rajon mülüi Pohjoižhe randha kuti administrativine ühtnik, sid' vozil 1936-1937 — Pohjoižhe agjaha. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi om olmas Vologdan agjan palaks. Vozil 1962-1965 Sämžan rajonan territorii oli Harovskan rajonan palaks. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Harovskan rajon sijadase Vologdan agjan keskuses. Pind — 3 560 km². Mec otab territorijan nell' videndest (2817 nellikkilometrad), kavag'mec (kuz', pedai) da lehtezmec (koiv, hab) oma levitadud tazomäras.

Om röunoid 4 Vologdan agjan rajonanke:

Znamasižed joged oma Kuben da sen oiged Sit'-ližajogi. Läz kaik joged mülüdas Kubenan basseinha, pen' pala suvipäivnouzmas — Suhonan basseinha. Kaik om 7 järved rajonas, Katromanjärv (14,2 km², 3 m süvütte) om kaikiš suremb niišpäi. Kaik joged mülüdas Jävaldmeren basseinha.

Reljef om tazo päpaloin, sokaz sijidme. Harovskan kukkazsel'g om rajonan keskuses da suvipäivlaskmas.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (mouckivi, letked, gravii, saved), gaž, mec, reskvezi.

Vs 2015 sulakun 28. päiväspäi rajonan territorii alajagase 6 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnkundha da 5 küläkundha.

TobmuzRedaktiruida

Vs 2013 sügüz'kun 8. päiväspäi Sergei Popov om valitud i radab rajonan da sen administracijan pämehen. Kaik rahvaz änesti händast, valdatusiden strok om viž vot. Koume administracijan varapämest oma hänele abhu. Nell' ohjandust, 9 palakundad, 1 komitet da 3 laudkundad alištudas rajonan administracijale.

Käskusenandai tobmuz om rajonan parlament — Municipaline suim (ven. Муниципальное собрание) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2012 keväz'kun 4. päiväl. Ol'ga Mirolübova radab sen ezimehen vl 2015.

EläjadRedaktiruida

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 16 622 ristitud.

Kaik om 386 eländpunktad rajonas, sidä kesken 1 lidn, 9 žilod, 375 küläd da 1 raudtestancii. Toine sur' eländpunkt om Semigorodnäj-raudtestancii (1,4 tuh. rist. vl 2010).

IžanduzRedaktiruida

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend da ümbriradmine (raudtešpalad, strubad), sauvondmaterialiden tehmine (bazal'tkuid lämuzizoläcijan täht, pilindmaterialad), raudtetransport, sömtegimišt da maižanduz, turizm[1].

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida