Gannover
Gannover (saks.: Hannover [haˈnoːfɐ]) om Saksanman lidn valdkundan pohjoižpalan keskuses. Se om Alasaksonii-federacijanman pälidn, sur' raudtesol'm Berlin — Amsterdam da Gamburg — Münhen raudteil.
Lidnanznam
| |
| Valdkund | Saksanma |
| Eläjiden lugu (2013) | 518 098 ristitud |
| Pind | 204,01 km² |
| |
| Pämez' | Štefan Šostok (2 013—) |
| Telefonkod | +49-511 |
| Aigvö | tal'vel UTC+1 kezal UTC+2 |
Mail'man tegimišton jogavoččed jarmankad oleldas «Messegelände»-kompleksas: ozutesikš, Hannover Messe da CeBIT.
Läz 1,1 mln ristituid elädas lidnaglomeracijas.
IstoriiRedaktiruida
10. voz'sadal ezmäižed pertid sauvoihe Am-Hoen-Ufer-randirdas (saks. Am Hohen Ufer), sišpäi lidnan nimi sündui. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1150. Gannover sai lidnan oiktusid vl 1241.
Geografijan andmusedRedaktiruida
Lidn sijadase Laine-jogen randoil. Gannoveran keskuz seižub 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Kaikiš korktemb čokkoim om Kronsberg-kukkaz (118 m).
Klimat om Atlantižen valdmeren.
Gannover jagase 13 administrativižhe rajonha.
TransportRedaktiruida
Kiruhtramvai (167 km ted, sidä kesken 20 km manalašt), avtobusad da raudte (saks. S-Bahn) oma kundaližeks transportaks.
Keskmäižgermanine kanal ühtenzoitab Laine- da Rein-jogid. Se om jügulaivoiden täht.
Rahahidenkeskeine civiline Gannover-Langenhagen-lendimport (HAJ) sijadase 11 km pohjoižpolehe lidnan keskusespäi. Sišpäi tehtas reisid Evropan, Azijan maihe da Saksanman südäimes, mugažo čarterreisid lebutahoiže.
IrdkosketusedRedaktiruida
- Lidnan ohjastusen oficialine portal (hannover.de). (saks.) (angl.) (fr.) (ven.) (est.) da tž.
| Gannover Vikiaitas |
| Saksanman federacijanmad da niiden administrativižed keskused | ||
| Alasaksonii (Gannover) | Baden Vürtemberg (Štuttgart) | Bavarii (Münhen) | Berlin | Brandenburg (Potsdam) | Joudjaline Ganzejan Bremen-lidn (Bremen) | Joudjaline da Ganzejan Gamburg-lidn | Gessen (Visbaden) | Meklenburg da Ezine Pomeranii (Šverin) | Pohjoine Rein da Vestfalii (Düssel'dorf) | Reinland-Pfal'c (Mainc) | Saar (Saarbrükken) | Saksonii (Drezden) | Saksonii-Anhal't (Magdeburg) | Šlezvig-Gol'štein (Kil') | Türingii (Erfurt) | ||