Gannover

lidn Saksanmas dai Alasaksonii-federacijanman pälidn


Gannover (saks.: Hannover [haˈnoːfɐ]) om Saksanman lidn valdkundan pohjoižpalan keskuses. Se om Alasaksonii-federacijanman pälidn, sur' raudtesol'm BerlinAmsterdam da GamburgMünhen raudteil.

Gannover
Hannover
Lidnanznam
Coat of arms of Hannover.svg
Valdkund Saksanma
Eläjiden lugu (2013) 518,098 ristitud
Pind 204,01 km²
Gannover Hannover
Pämez' Štefan Šostok (2013—)
Telefonkod +49-511
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2

Mail'man tegimišton jogavoččed jarmankad oleldas «Messegelände»-kompleksas: ozutesikš, Hannover Messe da CeBIT.

Läz 1,1 mln ristituid elädas lidnaglomeracijas.

IstoriiRedaktiruida

10. voz'sadal ezmäižed pertid sauvoihe Am-Hoen-Ufer-randirdas (saks. Am Hohen Ufer), sišpäi lidnan nimi sündui. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1150. Gannover sai lidnan oiktusid vl 1241.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Lidn sijadase Laine-jogen randoil. Gannoveran keskuz seižub 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Kaikiš korktemb čokkoim om Kronsberg-kukkaz (118 m).

Klimat om Atlantižen valdmeren.

Gannover jagase 13 administrativižhe rajonha.

TransportRedaktiruida

Kiruhtramvai (167 km ted, sidä kesken 20 km manalašt), avtobusad da raudte (saks. S-Bahn) oma kundaližeks transportaks.

Keskmäižgermanine kanal ühtenzoitab Laine- da Rein-jogid. Se om jügulaivoiden täht.

Rahahidenkeskeine civiline Gannover-Langenhagen-lendimport (HAJ) sijadase 11 km pohjoižpolehe lidnan keskusespäi. Sišpäi tehtas reisid Evropan, Azijan maihe da Saksanman südäimes, mugažo čarterreisid lebutahoiže.

 
Lidnan keskusen ühthine nägu.

IrdkosketusedRedaktiruida



Saksanman federacijanmad da niiden administrativižed keskused
Alasaksonii (Gannover) | Baden-Vürtemberg (Štuttgart) | Bavarii (Münhen) | Berlin | Brandenburg (Potsdam) | Joudjaline Ganzejan Bremen-lidn (Bremen) | Joudjaline da Ganzejan Gamburg-lidn | Gessen (Visbaden) | Meklenburg da Ezine Pomeranii (Šverin) | Pohjoine Rein da Vestfalii (Düssel'dorf) | Reinland-Pfal'c (Mainc) | Saar (Saarbrükken) | Saksonii (Drezden) | Saksonii-Anhal't (Magdeburg) | Šlezvig-Gol'štein (Kil') | Türingii (Erfurt)