Avaita pämenü

Cürih (saks.: Zürich, šveic. Züri [ˈt͡sʏrɪ], franc.: Zurich [zyʁik], ital.: Zurigo [dzuˈriːɡo], romanš.: Turitg [tuˈritɕ]) om Šveicarijan kaikiš suremb lidn da transporttesol'm, saksankel'žen Cürih-kantonan pälidn.

Cürih
Züri / Zürich (saks.)
Zurich (fr.)
Zurigo (ital.)
Turitg (romanš.)
 Lidnanznam
Wappen Stadt Zürich.svg
 Flag
Flag of Canton of Zürich.svg
Valdkund Šveicarii
Eläjiden lugu (2017-12-31) 409 241 ristitud
Pind 91,88 km²
Cürih Züri / Zürich (saks.) Zurich (fr.) Zurigo (ital.) Turitg (romanš.)
Pämez' Korine Mauh
(semendku 2 009—)
Telefonkod +41-43, +41-44
Aigvö tal'vel UTC+1 
kezal UTC+2


Fraumünster-päjumalanpert' Cürihas.

Südäiolend

IstoriiRedaktiruida

Kel'tiž-saksalaine Turikum-eländpunkt oli olmas 1. voz'sadaspäi EME. Cürih mainitase lidnaks ezmäižen kerdan vl 929. Cürihan kanton kändihe Šveicarijan videndeks palaks vl 1351.

Vl 1847 ezmäine Šveicarijan raudte ühtenzoiti Cürihad Bazelinke. Lidn om finansižeks keskuseks 19. voz'sadan kahtendes polespäi. Toižen mail'man sodan aigan vn 1945 4. päiväl keväz'kud eli bombardiruindas läbi petuseks AÜV:oiden armijaspäi, oli heittud 24 tonnad aviabomboid, niiden pol' oli viritajad bombad.

Lidn om Šveicarijan ižandusen keskuz da finansine päsija. Finansižiden UBS-holdingan i Credit Suisse-konglomeratan päfaterad sijadasoiš Cürihas.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Lidn sijadase valdkundan pohjoižes, Cürihan järven lodehližen lahten randoil i Limmat-jogen lähtendan sijas (Reinan hurapol'ne bassein), 392..871 m korktusil valdmeren pindan päl (keskmäine — 408 m). Al'pad seištas 30 km suvhe.

Klimat om valdmeren. Heinkun keskmäine lämuz om +18,6 C°, vilukun — +0,4 C°, voden keskmäine lämuz om +9,4 C°. Paneb lunt 85 sm ühtes tal'ves, voib olda pakaižid −20 Cel'sijan gradushasai. Paneb sadegid 1128 mm vodes, enamba semendkus-elokus (122..129 mm kus).

Cürih jagase 12 lidnrajonha.

EläjadRedaktiruida

Vl 2012 eläjiden lugu oli 393 595 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 440 180 eläjad vl 1962. Läz 1,2 mln ristitud elädas lidnaglomeracijas vn 2011 rahvahanlugemižen mödhe.

Kodikeled (2011, enamba 2%): saksan kel' — 69,3% (kantonan oficialine), anglijan kel' — 8,8%, italijan kel' — 7,1%, francijan kel' — 4,5%, serban i horvatan keled — 4,1%, ispanijan kel' — 3,9%, portugalijan kel' — 3,1%, albanijan kel' — 2,3%.

TransportRedaktiruida

Kundaline transport om populärine lujas, kaikiden ajandoiden pol' tegese sen äjil toižendoil: avtobusad, lidnelektrojonused, trolleibusad, tramvaid, motorvenehed, funikulörad. Cürihan päraudtestancii vasttab 2,9 tuh. jonusid päiveses.

Rahvahidenkeskeine civiline lendimport (ZRH, 31,1 mln passažiroid vl 2018) sijadase 10 km pohjoižpäivnouzmha lidnaspäi, om ühtenzoittud senke raudtel. Tehtas reisid Evropan äjihe lidnoihe, Keskmeren tahoiže, mail'man pälidnoihe i järedoihe lidnoihe.

IrdkosketusedRedaktiruida