Lehm
| Lehm | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Lehm | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Bos taurus (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||
| Areal | ||||||||||||||
 | ||||||||||||||
|
Lehm om kabjživat, kodihärgan (latin.: Bos taurus) emäč, kadonuden mechärgan (latin. Bos taurus primigenius) kodikoittud toižend. Mülütadas Pall'azsar'vižed-sugukundha (Bovidae).
Lehmän poig om vaza. Kazvanuded poigad: hartak, häčoi, härgvaza (ižačud), lähtan' (emäč). Lehm nimitase lähtan'lehmäks ezmäižen kandandan jäl'ghe. Kandand vedase ühesa kud.
Eloncikl vajehta
Udes sündutadud vaza om 18..45 kg vedutte, 60 kilogrammhasai harvoin. Suguiden tobjan palan lähtanid kazdas viž-seičemevoččehe igähäsai. Živatas oleskeldas alaigäčuikš 7..10 kus sündundan jäl'ghe. Ezmäine äikerdoičendan akt tegese 16-18-kuižes igäs[1]. Kohtusen pordon hätkeližuz jätktase 250−310 päiväd. Täuz'kaznu lehm om 200..600 kg vedutte (tuhaze kilogrammhasai harvas), se om peneb koumandeseks mi härg.
Edel vazan sündutandad lüpsandad ei ole 45..60 päivest. Maidnikan laktacijan pord om 280−320 päiväd vodes. Lehm andab maidon kaikiš surembad lugumärad videnden-kudenden laktacijan aigan, kaik oleleb 9..12 laktacijad elos. Kaikiš enamba levitadud mail'mas golštiniž-frizijan sugun lehm voib antta maidon 10 tuhad litroid vodes, erasti 30 tuhazesai. Lehmäd golliš maiš (Indii, Afrik) anttas maidon vaiše läz üht tuhad litroid vodes — bräd täudub vazan kazvatandan täht. Lehmän igä voib sadas 35 vodhesai harvoin, no 20 vot keskmäras. Kävutadas ižanduses 12..13 vodhesai, 5..10 vot äikerdoičendan täht.
Lehmiden toižendoiden vepsän nimed vajehta
- Ajelnus lehm — zavodinu kantta lehm.
- Čirk (toižes znamoičendas) — laih vaza.
- Kuhmoi — sar'vitoi lehm.
- Loukoi — vaugedpäine lehm.
- Lähtan'lehm — kandai (kandanu) lehm ezmäižen kerdan.
- Maho lehm — kandatoi lehm.
- Maidnik — lehm maidod andelmaha.
- Sorokpälehm — lehm kirjavan pänke.
- Tineh — kandai lehm.
Lehmähä sidodud vepsän tärtused vajehta
- Argaiduz — verotego, lehmän pezend kandandan lopindan jäl'ghe.
- Kim' / Kimaz — lehm om himoituses.
- Kävuda härgiš — lehm om ajelnus.
- Lüpsimpada / Lüpsiragend — astii sadud maidon täht lüpsandan aigan.
- Läbläk — lehmän here.
- N'orkaita — lüspta teravas.
- N'orkutada — lüspta, konz lehm andab vähän maidod.
Lehmähä sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed vajehta
Muštatišed vajehta
- Ak da lehm, mužik da hebo.
- Ei ole kondi vär, a lehm om.
- Hüvä vaza kaht emid imeb, a paha ühten-ki kadotab.
- Kacta kuti lehm udehe kašlihe.
- Lehm tanhal — söm pertiš.
- Mužik ei ole ak, lehm ei ole hebo.
- Papile radod ei ole, ka vazoid ristib.
- Putub kondjale lehm, ka siloi i kargaidab.
- Siloi om aigad heinäd toda, konz lehm om kolnu.
Ozoitesed vajehta
- Lehm seižub tanhal, sar'ved irdal. (päč lämptäb)
- Märg vaza aidan taga. (kel' sus)
- Nell' sizart kustas ühthe vädrha. (lehmän lüpstas)
Kacu mugažo vajehta
Homaičendad vajehta
- ↑ Корова (Lehm) // Большая российская энциклопедия (Sur' Venäman enciklopedii), 35-tomine / päredaktor Ju. S. Osipov. — M.: Bol'šaja rossijskaja enciklopedija, 2004−2017. (ven.)