Kalevala (žilo)
Kalevala (mugažo karjalan kelel; ven.: Калевала, suom.: Uhtua vai Kalevala) om Venäman lidnanvuitte žilo Karjalan Tazovaldkundan pohjoižes. Se om Kalevalan rahvahaližen rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb eländpunkt, mugažo Kalevalan lidnankundan keskuz.
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2016) | 3,902 ristitud |
| |
| Pämez' | Zoja Pekšujeva (2013—) |
| Telefonkod | +7−81 454-xx-xxx |
| Avtokod | 10 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Istorii vajehta
Ezmäižed eländpunktad Kalevalan sijas mainitasoiš vozil 1552−1553. Necen eländpunktan nimi oli Uht (karj.: Uhtua). 19. voz'sadal Elias Lönnrot kirjuti tetaban Kalevala-eposan runoiden tobmad palad nügüdläižen žilon tahos.
Venäman rahvahanikoiden sodan aigan Uhtan Tazovaldkund oli tedotadud žilos lähižiden kundoiden suiman jäl'ghe vn 1920 keväz'kus, no Rusttan armijan sodaväged tuliba Uhtaha sil-žo vodel semendkus.
Uht kändihe ühtennimižen rajonan keskuseks vn 1927 elokun 29. päiväl. Vn 1935 uhokun 20. päiväl VCIK udesnimiti rajonad Kalevala-eposan sadavoččen jubilejan oiktastuseks.
Toižen mail'man sodan aigan frontan ezipird oli 16 kilometras žilospäi päivlaskmha.
Vl 1963 udesnimitihe žilod-ki rajonan nimitusen mödhe nügüdläižikš i anttihe žilole lidnanvuittušt statusad.
Geografijan andmused vajehta
Žilo sijadase rajonan keskuses, Keskkuito-järven-vezivaradimen pohjoižel randal. Matkad Petroskoihesai om 411 kilometrad suvhe orhal, 553 km avtotedme. Lähembaine lidn om Kostamukš, 74 km orhal, 148 km avtotedme.
Tobmuz vajehta
Kaik kümne ezitajad mülüdas Lidnankundan Nevondkundha (ven.: Совет поселения). Valitihe heid järgenduseližen kerdan vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund)[1].
Zoja Pekšujeva radab lidnkundan pämehen vn 2013 sügüz'kun 8. päivän valičendoiden jäl'ghe. Hänen valdatusiden strok om nell' vot. Varapämez' da koume specialistad oma hänele abhu.
Eläjad vajehta
Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe žilon eläjiden lugu oli 5 578 ristitud (kaikiš suremb ristitišt), vl 2010 — 4 529 ristitud. Rajonan ristitišton viž ühesandest eläb žilos.
Hristanuskondan kaks' tulendad om žilos: ortodoksine i lüteranine kundad.
Vspäi 1999 Kalevalan rahvahaline municipaline kodirandantedištandmuzei om avaitud žilos.
Ižanduz da transport vajehta
Ižandusen sarakod oma mecan varhapanend (mecižandusen edheotand) da avtotesauvondan kompanijan palakund.
Avtote ühtenzoitab žilod Keminke vspäi 1928. 1920−1990-nzil vozil žilo oli ühtenzoittud mugažo lendimil, purulaivoil i motorvenehil Karjalan lidnoidenke.
Kul'turpert', lapsidensädamižen pert' i koume kirjištod oma žilos. Opendusen aluzkundad oma alaškol, keskškol, lapsidenmuzikškol, lapsidensportškol.
Homaičendad vajehta
Irdkosketused vajehta
| Kalevala (žilo) Vikiaitas |