Heinäntego

Heinäntego om heinän nitand kuimha, kuivan heinän varhapanend. Sija, kus tehtas sidä, nimitase heinmaikš (heiničmaikš, nituikš).

Heinäntegoho sidotud vepsän tärtused vajehta

Instrumentad heinäntegon täht vajehta

Radoiden järgenduz vajehta

Zavottas nitta päidusen aigan kastetme. Heinäd nittas rivil, ani sen jäl'ghe heittas niid — vidodas haravoiden varzil heredambaižen kuivatesen täht. Tehtas mugoižid rohkotandoid kogonaižen päivän päiväižen räkištajiš sädegiš. Ehtal haravoidas rohkotadud da kuivan polhe heinäd satlainhil, toižin sanoin — pit'kil grädoil, a sid' niišpäi pandas satoid (toižikš korktoid kogoid). Toižel päiväl kastken lähtandan jäl'ghe nenid lämptunuzid satoid levitadas ümbri (kodvotadas), a edel ehtad keratas satoihe möst, kegoihe da sabroihe. Pidadas mugošt satusen järgendust poudan aigan. Kuiži pil'vestub da paneškandeb sadegid, ka se jügendab heinäntegod. Pil'viden nähten napridas panda vihandad heinäd satoihe rigehtusi. Tuleb hüvä sä — satoid levitadas, käroutas heinäd sen täudhe kuivateshesai.

Küllästoitai longi tehtas tradicionižen blödiden keradusenke. Heinäntegon täht ottas heitajid vezinäl'gad jomid.

Heinhä sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed vajehta

Muštatišed vajehta

Hein ei hebonno kävele.

Siloi om aigad heinäd toda, konz lehm om kolnu.

Sä heinäd paneb.

Ozoitez vajehta

Jäniš jädme, a vill madme (heinregi).

Irdkosketused vajehta

Heinäntego Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.